Vanhimmat veneet - The oldest boats
Klassikkoveneet Suomessa
Pekka Barck kuvaa kirjassaan Finlands segeljakter (Oy Litorale Ab, 2003) kuinka purjehduksen harrastus laajeni Suomessa 1900-luvun alussa ja veneiden valmistus kasvoi nopeasti merkittäväksi teollisuudeksi. Kilpailuihin piti saada parempia nopeampia veneitä. Syntyivät monet kansainväliset säännöt, joilla yritettiin saada kilpaveneet vertailukelpoisiksi. Etevien venesuunnittelijoiden joukko kasvoi nopeasti ja löytyi innovaatioita, jotka ovat nykyistenkin veneiden suunnittelun perustana. Eväkölit ja bulbit kölin alaosassa, elliptiset peräsimet, rullafokat, kaksoisrungot, pienet märkäpinta-alat ym ovat vanhoja keksintöjä 1800-luvun lopulta.
Barckin kirjaan on luetteloitu 2648 Suomessa rakennettua venettä 1800-luvun puolivälistä vuoteen 1920. Näistä lähes 300 on saaristolaisveneitä. Veistämöiden voi päätellä rakentaneen 30 vuoden aikana noin 2300 venettä purjehduksen harrastajille, melko paljon. Tuohon ajanjaksoon sentään osuivat ensimmäinen maailmansota ja Suomen vapaussota, jotka vaikuttivat yhteiskuntaan monin tavoin.
Suomessa rakennettiin monenlaisia veneitä. Amerikkalainen Universal Rule oli suosittu 1900-luvun alussa. Näitä ”amerikkalaisia” teki moni veistämö, ne olivat nopeita kilpailuissa mutta myös hyviä matkaveneitä. Valööriveneitä ei juurikaan valmistettu enää 1900-luvulla. Ruotsin saaristoristeilijöiden suosio alkoi kasvaa toisella vuosikymmenellä. Kansainvälinen R-sääntö ei vielä lyönyt itseään läpi vaikka joitain R-veneitä tehtiin. Suomessa kehitettiin myös omia erikoisluokkia.
Amerikkalaisia ei enää valmistettu 1920-kuvulla. Tilalle tulivat saaristoristeilijät, R-veneiden kuutoset, kahdeksikot ja kympit ja purjehtijat halusivat myös yksilöllisiä matkaveneitä. Veneet olivat kansainvälistä kauppatavaraa – niitä vietiin ja tuotiin.
Suomen venekannalle olivat sodat 1939-1944 kohtalokkaat. Veneitä ei pystytty hoitamaan, niitä tuhoutui pommituksissa ja monet veneet luovuttivat lyijykölinsä sotatarvikkeiksi. Tämän muistaen on ihmeellistä, että näinkin monta ennen sotia valmistettua venettä on säilynyt tähän aikaan saakka.
Lasikuituveneiden ilmaantuminen markkinoille aiheutti monen vanhan veneen hävittämisen – oli helpompaa ostaa uusi sarjavene kuin korjata vanhaa pehmenevää puista alusta. Pahinta aikaa oli 1970-1980 lukujen vaihde: puuveneet alkoivat olla uhanalainen laji. 1980-luvun lopulla kuitenkin alkoi uusi puuveneiden nousukausi joka jatkuu yhä. Helsingissä alkoi suuri puuveneiden regatta Viaporin Tuoppi, R-veneillä aloitettiin kilpailut ja niitä kunnostettiin, kiinnostus levisi, rahaa alkoi löytyä kunnostamiseen, aloitettiin veneveistäjien koulutus, Kotkaan saatiin puuvenefestivaalit.
Tilanne 2010-luvulla
Saaristoristeilijöitä, kuutosia ja kahdeksikkoja on enemmän kuin koskaan, monia veneitä kunnostetaan, Suomeen ostetaan veneitä muualta ja uusiakin rakennetaan. Muutamia arvokkaita veneitä on myyty muualle. Joitain vanhoja harvinaisia veneitä on kadonnut luettelosta, pari 1900-luvun alun venettä on paloiteltu moottorisahalla.
Merkittävä uudistus on Klassikkoveneiden rekisterin luominen ja Klassikko-merkinnän käyttöönotto Suomessa. Malli on otettu Ruotsista, jossa merkittävien ja arvokkaiden veneiden rekisteri ja K-merkintä on ollut voimassa useita vuosia. Helsingin venemessuilla 2013 luovutettiin K-todistus ensimmäiselle veneelle.
Klassikkorekisteriä pitää Mahogany Yachting Society ja päätökset rekisteriin liittämisestä ja K-merkinnästä tekee K-raati. Rekisteri ja tiedot siihen liittymisestä löytyvät MYS’ in sivuilta (www.mys.fi). Puuvenelehdessä nro 1/2013 on yksityiskohtaiset tiedot järjestelmästä.
Toinenkin positiivinen uutinen on kuultu. Museovirasto on myöntänyt 90.000 euron avustuksen vanhan Renata-kuutosen restaurointiin. Tiettävästi ensimmäisen kerran on valtion tukea suunnattu tavalliselle veneelle – perinnelaivat ovat olleet jo pitkään tuen kohteena.
Kuinka monta klassikkovenettä meillä on ?
Vanhimpien veneiden luettelossa tällä sivulla on noin 300 venettä. Luettelo kuitenkin päättyy vuoteen 1940. Jos vaatimuksena on vähintään 45 vuoden ikä, tulee veneitä lisää ainakin parisataa. Ehkä 500, tuskin yli 600 klassikkovenettä löytyy Suomesta.