HELSINGIN VENEMESSUT  2026  HELSINKI BOATSHOW 

Helsingin venemessuilla nähtiin lasikuitua, alumiinia ja hieman puutakin. Kesämökkiveneen etsijä voi mennä hieman ymmälle kaikkien mallien keskellä ja suuret alukset hämäävät katsojaa. Tällaisiako veneet nyt ovat ! Mutta ne kyllä kiinnostavat katsojia - uuteen Hallberg Rassyyn oli pitkä jono uteliaita ja onhan mukava nähdä hyvin tehtyjä veneiden salonkeja. Kalaveneeksi oli tarjolla Boston Whalerin venejärkäle, jonka perässä oli kaksi 600 hv:n perämoottoria. Vene tarvitsee siis 1200 hv päästäkseen kalapaikalle.

Puuveneiden alueella oli ilahduttavan paljon katsottavaa. Nisse Häggblomin Perämoottorimuseolla oli tarjolla runsaasti moottoreita. Museon kannattajayhdistys ylläpitää museota vaikka Nisse ei enää olekaan keskuudessamme. Puuveneveistäjillä ja Mahogany Yachtin Societyllä oli hyvä valikoima vanhaa ja uutta. Mats Vuorenjuuri tunnetaan pienempien purjeveneiden rakentajana ja puolestapuhujana - hän on suunnitellut oman mallin, jonka prototyyppi oli messuilla. Hänen Suomeen lanseeraamansa pienpurret ovat ideaalisia suojasille sisävesille ja saaristoon. Ne sopivat päivämatkoihin ja kesämökkien urheiluveneiksi.

Jyrki Palviainen on kunnostanut salonkivene Vilhelmiinan, joka siirtyy tulevana kesänä Naantaliin. Vilhelmiinan historia on selvillä 1920-luvun alusta lähtien, mutta suunnittelijaa tai veistämöä ei tiedetä. Venettä on korjattu ja rakennettu niin monta kertaa, ettei sisustuksesta tai kansirakenteista ole paljoakaan jäljellä.

Nykarleby Båtvarvin veneitä ei usein nähdä Suomenlahdella, mutta messuilla oli yksi kabiinivene todennäköisesti 1960-luvulta. Nykarleby Båtvarvin perusti Sune Storbjörk vuonna 1964, ja veistämö aloitti moottoriveneillä. Näytteillä oleva vene kuului veistämön Weekend-sarjaan, malli on Satella Cabin.

Weekend-sarjan suunnitteli Sven Lindkvist, jolla oli merkittävä rooli Pohjanlahden veneteollisuuden kehityksessä. Hän mm suunnitteli Edy Sarinille sarjarakentamiseen soveltuvan perähyttiveneen, josta tuli Minor 650, ja joka myöhemmiin muuntui nykyiseksi Sargoksi. Eikä vain Sargo, vaan myös toinen pohjanmaalainen venemalli, Nord Star, perustuu Sven Lindkvistin suunnitteluun. 

Sven Lindkvist oli nuorena Alfons Kvarnströmin opissa, ja sai tältä venesuunnittelun perustiedot. 

Muista mielenkintoisista veneistä on tietoja alempana kuvien yhteydessä.

Taidetta tauluina ja valokuvina oli myös tarjolla. Heli Viljanen (belleonorart@gmail.com) maalaa ja piirtää monia aiheita, myös veneitä. Mauri Kalliomäki maalaa meriaiheisia tauluja. Valokuvaaja Sami Pitkänen tunnetaan saaristoaiheistaan ja Petri Porkola on pitkään kuvannut purjealuksia isommilla vesillä ja dokumentoinut esimerkiksi Tapio Lehtisen purjehduksia. Porkola julkaisi kesällä 2025 kirjan Houtskarin Berghamnista. Kirja esitellään näillä sivuilla hieman alempana.

Sami Pitkänen on monissa kuvissa kokeillut uuden taiteen tekemistä yhdistämällä kaksi tai useampiakin kuvia yhdeksi. Näitä olivat esimerkiksi saaristomaisemat, joissa näkyy sekä saaristo että tähtitaivas.

Veneveistäjä Jyrki Palviainen on kunnostanut Päijänteellä tunnettua salonkivene Vilhelmiinaa. Uusi omistaja tuo veneen ensi kesäksi Naantaliin. Vilhelmiina on ollut aikaisemmin kaksi kertaa venemessuilla ja venettä on kunnostettu monessa eri vaiheessa. Vilhelmiinan historia tunnetaan 1920-luvulta alkaen, mutta veneen alkuperä - suunnittelija ja rakentaja - eivät ole selvinneet. Veneen ulkonäkö on kunnostusten yhteydessä muuttunut, eikä alkuperäisestä mallista ole tietoa. Nykyinen salonki ja ajohytti on suunniteltu ja rakennettu myöhemmin, mutta nyt Vilhelmiina on tämän mallinen ja varmasti sopii hyvin tehtäviinsä. 

Vilhelmiinan vieressä oli Veijo Sorvarin (Veistovene Kotkassa) kunnostama moottorivene. Luulin ensin venettä Storebron valmistamaksi Solö Ruff-veneeksi, mutta se olikin Skåléns Båtbyggerin Säfflessä rakentama oma malli. Skåléns Båtbyggeri perustettiin 1947 ja se lopetti toimintansa 1979. Veistämö teki purjeveneitä ja moottoriveneitä. Veijo Sorvarin kunnostaman veneen suunnitteli ilmeisesti Gunnar Skålén ja herääkin kysymys, syntyikö Skålenin vene ennen Solö Ruffia, jonka tuotanto alkoi 1952 ?

MUISTOJA AIKAISEMMISTA KAHDEKSIKKOJEN MM-KILPAILUISTA SUOMESSA - NOSTALGIC MEMORIES OF PREVIOUS EIGHT METER´S WORLD CHAMPIONSHIP REGATTAS IN FINLAND

Kahdeksikkojen MM-kilpailut on järjestetty Suomessa viisi kertaa: 1978, 1987, 1993, 2002 ja 2013. 

Vuonna 1978 veneitä oli 16: Ruotsista 12, Saksasta yksi ja Suomesta kolme, Sphinx, Silja ja Vågspel. Voittaja oli Ruotsin Iskaren. 

Vuoden 1987 kilpailun nimenä oli Nokia-Mobira 8 mR World Cup. Veneitä oli yhteensä 21 viidestä maasta. Iroquois, Silja, Vågspel, Pinuccia, Sphinx ja Edit edustivat Suomea. Helsingin kilpailut voitti Pelle Petterssonin suunnittelema Spirit of Sprite. 

Regatasta ei ole omia kuvia, mutta Youtubesta löytyy Vimeoon tallennettu filmi, jonka alussa on vuoden 1993 kilpailu ja lopussa vuoden 1987 purjehdukset. Filmissä esiintyy monia tunnettuja henkilöitä, kuten Pelle Pettersson ja Affe Alftan. Filmien alkuperä tai kuvaaja ei ole tiedossa.

Linkki filmeihin on tässä: https://www.youtube.com/watch?v=4JfH5KMjda8

Tällä sivulla on alempana kuvia 1993 regatasta, ja sen jälkeisistä myös.

Vuoden 2002 MM-kilpailu oli suurin: 39 venettä, joista 10 Suomesta. Erikoisuutena on mainittava, että NJK:lla oli USA:n tiimin tukena Halsey Herreshoffín ketsi RUGOSA. Tämä on Nathanael Greene Herreshoffín suunnittelema-ja rakentama-New York Yacht Clubb 40 One Design Class vene vuodelta 1926. 

Vuonna 2013 järjestäjänä oli HSS ja veneitä oli 27, joista 10 Suomesta. 

1987 ja 1993 Helsinki 

1993 Helsinki Images

2002 Helsinki Images

Uudistunut EDIT nähtiin myös Helsingissä. Edit oli pitkään Kuusiston veljesten omistuksessa, mutta he myivät veneen Saksaan 1993. Uusi omistaja kunnosti veneen pieteetillä. Edit on Mylnen suunnittelema ja rakennettu Åbo Båtvarfilla 1911.

It was interesting to see EDIT fully rebuilt. Edit was owned for several years by Kuusisto - brothers, but they sold the yacht into Germany in the year 1993. EDIT was designed by Mylne, and constructed by Åbo Båtvarf in the year 1911. 

2013 Helsinki Images

***************************************************************************************************

MYSTINEN SAMPO  -  MYSTERIOUS MOTORYACHT SAMPO

Salonkivene Sampo tunnetaan Helsingin vesillä Juhani Roinisen hienona mahonkiveneenä. Juhani Roininen oli kirjansitojamestari, jonka puoleen käännyttiin, kun tarvittiin erityisiä lahjakirjoja. Hänelle sopi erinomaisesti vanha moottorijahti, jonka salongin fasettihiottujen ikkunoiden läpi saattoi katsella merta.

Roininen osti Sammon Hollannista 2007 ja myi veneensä vuonna 2015 pois siksi, ettei hän sairautensa vuoksi enää jaksanut venettä hoitaa. Uusi omistaja oli arvokkaiden kellojen kauppias Juha Seppä. Hän piti Sampoa pari vuotta Helsingissä, mutta siirsi veneen Kouvolaan. Veneen toinen omistaja oli Marko Tykkä. Sammon hoito unohtui, tuuli vei peitteet ja ulkopinnat alkoivat vaurioitua.

Vuonna 2022 laivojen harrastaja Kare Tikka etsi sopivaa alusta itselleen. Hän kuuli Sammosta ja hankki tietoja aluksesta.  Klassikkoveneiden tuntija Jaakko Sairo avusti veneen arvioinnissa ja niin kävi, että Kare Tikka osti Sammon.

Vene vietiin Lappeenrantaan, kunnostettiin ja Sampo pääsi Saimaan vesille kesällä 2023. Vuonna 2024 Tikka vuokrasi Hotelli Punkaharjun, ja Sampo kuului hotellin kalustoon. Kesällä 2025 Sampo kuljetti hotellin vieraita Saimaalla.

Mikä vene Sampo on?

Ennen Helsinkiin tuloaan Sampo oli Ruotsissa. Vene on mahonkialus, yli 11 metriä pitkä ja noin 2,6 metriä leveä. Keulassa on kajuutta, keskellä ohjaamo ja perässä salonki. Tyypillinen salonkivene siis. Sampo on samankaltainen kuin esimerkiksi Bonito, jota entisöidään Turussa ja Brunette, jonka kotisatama on Kotkassa.

Sammon alkuperää ei tiedetä. Sammon historia tunnetaan 1950-luvulle saakka, mutta siitä taaksepäin ei ole tutkimuksissa päästy. Ruotsissa oletettiin, että Sampo olisi tukholmalaisen tavaratalo Åhlénsin perustajan J.P. Åhlénin pitkään kadoksissa ollut vene Hjördis. Sampo ei kuitenkaan ole Hjördis.

Sammon suunnittelijaa ei tunneta, mutta veneen linjat viittaavat C. G. Petterssoniin. Rakennusajaksi on arveltu 1920- tai 1930-lukua. Entä veistämö? Sammon valmistaminen on ollut vaativa työ, ja se rajaa rakentajat isoihin ja tunnettuihin veistämöihin, mutta mihin niistä?

Miksi ruotsalaisen veneen nimi on Sampo?

Sampo on niin suomalainen sana, että on vaikea kuvitella ruotsalaisen antavan veneelle sellaista nimeä ellei siihen ole erityistä syytä. Oliko veneen alkuperäinen nimi Sampo, ja miksi ja koska tämä nimi annettiin?  Entäpä Sammon rakentaja? Suomessa se voisi olla Turun Veneveistämö, Andrée&Rosenqvist Turussa, Borgå Båtvarv, Gösta Kyntzellin johtama Tolkis Slip, joka rakensi mm Ismo Postareffin kunnostaman salonkivene AEB:n, ehkä Emil Suortti Helsingissä Valkosaarella.

Ruotsissa on monia veistämöitä, joiden olisivat pystyneet rakentamaan tällaisen veneen.

Sampo ei ole Hjördis

Sattumalta vuonna 2010 Anders Vaerneuksen ylläpitämillä Svenska Klassiska Båtar-sivuilla kävi ilmi, että eräs toinen salonkivene, nimeltään Smulan, todellisuudessa on Åhlenin vene Hjördis. Vaerneus ilmoitti Suomeen, ettei Sampo voi olla Åhlénin Hjördis senkään vuoksi, että Smulan/Hjördis myytiin 2000-luvun puolivälissä Espanjaan, missä se on edelleen. Sammon alkuperä hämärtyi entisestään.

Tietoja alkaa löytyä

Syksyllä 2022 laitettiin ruotsalaiseen Veteranbåten – lehteen ilmoitus, jolla etsittiin Sammosta tietoja. Kaksi yhteydenottoa osoittautui merkittäviksi. Niclas Tordhagen Tukholmasta kertoi omistaneensa Sammon 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2000. Hän oli ostanut veneen (todennäköisesti, hän ei ollut aivan varma myyjän nimestä) Leo Johanssonilta, joka eräiden tietojen mukaan oli Tukholmassa asunut suomalainen. Tordhagen kunnostutti venettä, mutta hän myi sen hollantilaiselle Gerrit Venemalle, jolla on Hollannissa suuri Prins van Oranje Yachts – veistämö ja telakka. Venema hankki arvoveneitä, kunnosti ne ja myi eteenpäin. Sampo siirtyi 2001 Hollantiin, entisöitiin ja sieltä Juhani Roininen veneen toi vuonna 2007.

Omistajaketju muotoutuu

Toinen tärkeä kontakti oli Sven-Erik Lindén Tukholmasta. Hän muisti Sammon Turebergs Båtklubbista, jossa hänen isänsä vene oli 1950-luvun puolivälistä lähtien. Hän kertoi, että Sammon omisti vanhempi herra, joka myi veneen samassa veneseurassa olleelle Danielsson-nimiselle miehellä. Sven-Erik löysi TBK:n kautta Danielssonin tyttären, nyt jo ikäihmisen, joka kertoi mielenkiintoisia asioita.  Hänen isänsä myi veneen vuonna 1983 kahdelle miehelle: toinen oli Håkan Lindberg ja toinen Per Leikvang, nimestä päätellen norjalainen. Håkan Lindberg mainitaan Sammon omistajaksi vuodesta 1983 lähtien myös Anders Åkermanin kirjassa ”Unika Svenska Båtar”, joka on painettu 1989.

Yhteyksiä Suomeen

Tytär muisti, että veneen mukana oli paperit, joiden mukaan Sampo oli rakennettu Suomessa vuonna 1930 ja, että tilaaja oli ”Kreugers advokat”. Tämä oli erityisesti mainittu papereissa. Piirustukset hankittiin C.G. Petterssonilta. Anders Vaerneus selvitti Ivar Kreugerilla olleen useita ”advokaatteja”. Hieman myöhemmin Anders ilmoitti, että kyseessä voisi olla Emil Heijne-niminen juristi, jolla oli omia veneitä. Selvisi, että Heijne olikin pääasiassa Torsten Kreugerin advokaatti, ei Ivarin. Torsten oli Ivar K:n veli ja myös teollisuusmiehiä.

Heijneä Googlettamalla löytyi mielenkiintoinen tieto. Tukholmalainen Magnus Ullman kirjoitti Advokaten-lehdessä vuonna 2012 Emil Heijnestä ja mainitsi mm, että hän ”lät också bygga en större motoryacht som låg förtöjd vid boj i Hotelviken. Senare köpte han en Herlinkryssare. ” Hotelviken tarkoittaa Saltsjöbadenia, jossa Heijnellä oli kesäasunto. Heijnen veneitä ei ole vielä selvitetty, mutta hän kuoli vuonna 1948, joten suurempi moottorijahti on saatettu hankkia 1930-luvulla.

Uusi omistaja löytyy

Eräänä päivänä tuli Vaerneukselta valokuva ja hän kysyi, mitä kuvan salonkivene tuo mieleen. Se oli ilmetty Sampo! Kun laittoi Sammon kuvan ja tämän vanhan kuvan päällekkäin, kaikki täsmäsi. Keula, kansi, kajuutat, helat ja mitat olivat samat. Kuvaan liittyi tieto, että vene oli Börje Clausen - nimisen tukholmalaisen ja nimeltään Ulla. Clausen nimesi veneensä Ulla-vaimonsa mukaan. Kuvasta ei pysty määrittämään paikkaa, missä se on otettu, eikä ajankohtaa.

Sammon alkuperä?

Ei tiedetä, onko Sampo ollut Sampo jo syntyessään, mutta Clausenin omistuksessa vene on ollut nimeltään Ulla. Toisaalta tiedetään, että ainakin 1950-luvun puolivälistä lähtien vene on Sampo-nimisenä ollut varmasti Tukholmassa.

Frisk Bris-lehdestä ei löydy mainintaa tällaisesta yli 11 metrin salonkiveneestä. Turun Veneveistämön arkistoja ja piirustuksia ei ole käyty läpi, mutta Turun Veneveistämön historian kirjoittanut Pirkka Leino sanoo, ettei hänen silmiinsä ole osunut tällaista Sampo-venettä.

C.G. Petterssonin veneistä on kirjoitettu paljon, mutta Sampoa ei lehdistä eikä kirjoista löydy. Pettersson-seuralta on myös kysytty, mutta ei heiltäkään tätä venettä löydy. Ruotsin Merihistoriallisen Museon digiarkistosta ei Sammon kuvia tai piirustuksia löydy. Myös Ruotsin Kungliga  Motorbåt Klubbenin KMK:n veneluetteloita on tarkistettu, mutta Sampoa ei niissäkään ole.

Sammon alkuperä on edelleen sumussa ja voi sinne jäädäkin, mutta mysteerio voi myös yhtäkkiä selvitä.

Sammon vaiheet

Sammon suunnittelija saattaa olla C.G. Pettersson, mutta tilaajaa, veistämöä ja rakennusaikaa tai alkuperäistä nimeä ei tiedetä. Eräitä johtolankoja kuitenkin on löydetty.

Ehkä 1930-1940 luvuilla veneen on omistanut tukholmalainen Börje Clausen. Veneen nimi on ollut Ulla. Veneen rakenne on ollut sama kuin nyt.

1950-luvulta vuoteen 1983 vene on ollut Tukholmassa Turebergs Båtklubbissa. Omistajina olivat aluksi tunnistamaton vanhempi herra ja noin 50-luvun puolivälistä lähtien Danielssonin perhe.

1983 Danielsson myi veneen Håkan Lindbergille ja Per Leikvangille. Vene oli Tukholmassa ainakin jonkin aikaa Pålsundetin laitureissa.

Ehkä 1990 – luvun vaihteessa vene myytiin Leo Johanssonille, joka on saattanut olla Tukholmassa asunut suomalainen.

1995 Niclas Tordhagen osti veneen Johanssonilta.

Noin 2000 Tordhagen myi veneen Hollantiin Gerrit Veneman telakalle. Sampo entisöitiin.

2007 Juhani Roininen toi veneen Hollannista Suomeen.

2015 Roininen myi Sammon Juha Sepälle.

Noin 2017-2018 Sampo siirrettiin Kouvolaan. Omistajana oli myös Marko Tykkä.

2022 Kare Tikka osti Sammon, vene vietiin Lappeenrantaan ja korjattiin käyttökuntoon.

2023 - 2025 Sampo seilasi Saimaalla.

HARVINAISIA VANHOJA VALOKUVIA  -  RARE OLD PHOTOS

Sten "Bobi" Söderblom pyysi skannaamaan muutamia vanhoja kuvia, joita heillä on kotona. Kuvat ovat periytyneet Emil Wegeliuksen suvussa. Wegelius oli Suomen ensimmäisiä uuden ajan venesuunnittelijoita ja rakentajia. Hän vastasi Hanasaaren (Hanaholmen), Blekholmenin ja Liuskasaaren (HSS) veistämöistä silloin, kun purjehdus urheiluna ja harrastuksena alkoi kasvaa. 

Muutamat kuvat on tunnistettu, pari on jäänyt toistaiseksi identifioimatta.

LYHYT JOHDATUS KUVIIN

Endymionin suunnitteli Emil Wegelius ja vene rakennettiin Blekholmenin veistämöllä 1890. Tilaaja oli Anton von Alftan. Seuraavana vuonna venettä pidennettiin neljällä jalalla ja keula muotoiltiin uudelleen. Isopurjetta pienennettiin. Korjauksen jälkeen Endymion myytiin Pietariin.

Oihonna veistettiin Blekholmenilla 1889 - piirustukset saatiin Englannista G.L. Watsonilta. Vene myytiin Tallinnaan 1904.

Start oli Wegeliuksen omaa tuotantoa - hän suunitteli ja rakensi veneen Blekholmenilla 1894. Valööriluku oli 1,9 ja purjeita 45,9 m2. Start on merkittävä siksi, että veneen omistaja vapaaherratar Eva Cronstedt osallistui ensimmäisenä naisena Startilla purjehduskilpailuun. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Suomenlinnaa ja vanha ortodoksinen kirkko, joka muunnettiin luterilaiseksi kirkoksi 1920-luvulla.

Seuraavassa kuvassa veneet ovat tulossa kameraa kohti. Veneitä ei saa tunnistetuksi, mutta onko kuva Helsingin Etelä-Satamasta ? Taustalla voisi olla Kaivopuiston ranta ja telakka ?

Viidennessä kuvassa on 5 venettä mutta niitä ei saa tunnistetuksi. Kuvan oikeassa alakulmassa on numero 14.

Kuudennen kuvan alareunaan on kirjoitettu "Svenska o. finska eskaderna" . Suomalaiset purjehtijat tekivät useita matkoja Ruotsiin osallistuakseen purjehduskilpailuihin. Veneiden identifiointi on kesken.

Seitsemännessä kuvassa on tunnistamaton vene, taustalla saha, rautatie ja sahatavaran varasto. Kallion laella on isonpuoleinen talo. Voisiko taustalla olla Katajanokka ?