VENEVEISTÄMÖ PIRTTISAARELLA - PÖRTÖ BÅTVARV

VENEVEISTÄMÖ PIRTTISAARELLA  -  PÖRTÖ BOATYARD

Ola Jonasson viittaa kiinnittymään ison moottoriveneen kylkeen. Pirttisaaren  etelärannalla aurinko paistaa syyskuussa, on tyyntä ja kaunista. Ola Jonasson omistaa telakan ja veistämön Pirttisaaressa, sitä lähdemme katsomaan.

Pirttisaari - Pörtö - on usean isohkon saaren ryhmä Porvoon ulkosaaristossa. Se ja pohjoisempi Bodö ovat ulkomeren äärellä, saarten eteläpuolella  ovat Söderskärin majakkasaaret. Pirttisaari on vanhaa asuinaluetta. Nimi johtunee ajoilta, jolloin mantereen asukkaat käyttivät saaria kalastuksen tukikohtina ja rakensivat sinne yksinkertaisia savupirttejä. Vakituinen asutus on vanhaa - 1700-luvun alussa saarille asettui kalastajia. Pirttisaaresta tuli varhain tärkeä luotsien tukikohta. Tänne, niin kuin muuallekin saaristoon, muutti kalastajia myös Virosta. Kalastajat rakensivat saarten keskelle jäävän Byvikenin rannoille taloja, jotka ovat yhä kylän ytimenä, vaikka asumukset ovat ajan mittaan muuttuneet.

Pirttisaaren telakalla, Pörtö Båtvarv, on myös pitkät perinteet. Sen perusti Olan isoisä Frans Jonasson vuonna 1912. Tuo aika oli vaikeinta venäläistämiskautta Suomessa. Frans Jonasson oli luotsi, ja hän niin kuin muutkin luotsit, kieltäytyi yhteistyöstä venäläisten luotsien kanssa. Hän jätti luotsintehtävät ja rakensi venetelakan ja talon perheelleen Pirttisaaren etelärannalle, Viipurinsalmen varrelle.

Ola kertoo, että ensimmäisenä talvena Frans rakensi vain yhden veneen, mutta seraavana vuonna veistämö oli jo täystyöllistetty. Rakennettujen veneiden määrää ei tiedetä, mutta paljon niitä on. Veneet olivat arvattavasti erilaisia käyttöveneitä kalastajille ja saariston asukkaille. Fransin tiedetään veistäneen myös nopeita pikamoottoriveneitä kieltolain aikana liikemiehille. Pirttisaarella oli tuolloin jo merivartioasema, ja sen lahteen kerättiin takavarikoituja salakuljetusveneitä - ehkä siellä oli myös joku Frans Jonassonin rakentamista veneistäkin ?

Telakalla on kolme hallia ja puutyöverstas, ensimmäinen halli vuodelta 1912 on edelleen käytössä. Veneet vedetään halleihin sähkövinssin ja siirtoplokien avulla. Veneen kelkka uitetaan nostoluiskaa pitkin aluksen alle ja vinssataan ylös parruja pitkin. Samanlaisia vetotelakoita ovat Emäsalossa Sune Anderssonin telakka ja Juha Tiiran  ja Merenkävijöiden telakat Helsingissä, Enokssonin telakka Lillaisarn-saarella ja Rauno Tuovisen  telakka Svartholmenin saarella Espoossa.  Veneiden nostot ja  laskut ovat työläitä ja niissä tarvitaan apuväkeä. Muuten Ola hoitaa yksin telakkaa.

Telakka oli Erik Jonassonin omistuksessa vuoteen 1965 saakka, jolloin se siirtyi Ola Jonassonille. Sähkö saatiin telakalle vuonna 1966. Suurimpia veistämöllä rakennettuja aluksia oli ketsi Vesterviking, jonka Henry Orrman teki vuosina 1953-1957. Toinen huomattava vene on Friendship II, Per-Ole Blomqvistin piirtämä avomerijahti, jonka Pirttisaaressa rakensi Albert Gustafsson 1967. Gustafsson veisti veneitä myös Pellingissä.

Ola Jonassonin aikana telakalla on rakennettu työveneitä, yhteysaluksia, taksivene ja moottoriveneet omaan käyttöön. Nykyisin täällä telakoidaan veneitä ja korjataan niitä.

Pirttisaaren pohjoispuolella on Bodön saari, joka oli pirttisaarelaisten takamaata ja laidunsaari. Sotien jälkeen sinne muutti asukkaita Pirttisaarelta, ja nyt saarella on kesämökkejä ja kaksi telakkaa - Bodö Båtvarv ja Ab Jonas Båt - Vene oy, molemmat Jonassonin suvun omistuksessa. Bodö Båtvarv aloitti 1950 ja Jonas Båt 1986. Bodö Båtvarvilla on rakennettu on rakennettu työaluksia, moottoriveneitä ja purjeveneitä. Täällä tehtiin mm vuonna 1956 tunnettu avomerivene Gefion, joka on Max Ekholmin omistamana purjehtinut pitkään Englannin vesillä ja osallistunut mm Fastnet-kilpailuihin. Ainakin kaksi Enderleinin piirtämää meriristeilijää on tehty Bodöllä, samoin iso Tiedemann-vene Birgit, joka valmistui vuonna 1965. 

Toinen Enderleinin veneistä on Jade, FIN-31, linjakas vene, joka nähdään usein Viaporin Tuopissa.