STENBERGIN KONEPAJAT

Stenbergin konepajat kasvoivat Hakaniemen rantaan Pitkänsillan itäpuolelle.  Ensimmäisen konepajan perusti Johan Daniel Stenberg 1871 ja kun hänen poikansa aikuistuivat, he tulivat töihin konepajaan. Firman nimenä oli J.D. Stenberg & Söner. Johan Daniel Stenbergin kuoltua 1880 hänen poikansa John Didrik Stenberg perusti oman konepajansa myös Hakaniemeen 1882. John Didrik oli kuitenkin lyhytikäinen - hän kuoli 1886. Hänen firmansa nimi muutettiin 1892 John Stenbergin Konetehdas Oy:ksi, ja toisen maailmansodan jälkeen Oy John Stenberg Ab:ksi.  

Hänen isänsä firma jatkoi samanaikaisesti vuoteen 1906. Molemmat firmat rakensivat laivoja,  moottoreita ja veneitä, eikä aina ole helppoa tunnistaa kummasta on kysymys, kun molemmista käytetään nimeä J.D. Stenberg. 1937 Stenbergin konepaja liitettiin Wärtsilään.

Stenbergin konepajat erikoistuivat veneiden ja laivojen moottoreiden valmistukseen ja olivat alallaan maamme suurimpia.

Kuinka paljon konepaja rakensi itse veneitä, on epäselvää. Luultavasti siellä ennemminkin varustettiin muualla tehtyjä aluksia koneilla ja laitteita. Ainakin Blekholmenilla toimineet veistämöt rakensivat kymmenien veneiden sarjoina moottoriveneitä Stenbergin konepajalla.

Frisk Bris kertoo 1911 joulukuun numerossa, että  "John Stenberg Maskinfabrik AB rakentaa pienempiä moottoreita sarjassa varastoon. Isommat tehdään erikseen tilauksesta. Nyt tekeillä on 14 kpl 23-30 jalan moottoriveneitä. Lisäksi panssariristeilijä Makarof'ille moottorivene, ja Omskiin Venäjälle pienehkö moottorivene"

Konepaja rakensi itse  työaluksia, hinaajia ja vastaavia, ja monet niistä kulkevat edelleen sisävesillä. Ne ovat laivoja harrastavien mielikohteita.

Ensimmäinen moottorivene

Tiettävästi Stenbergin Konepaja valmisti ensimmäisenä Suomessa  moottoriveneen 1896, mutta sen moottori oli ostettu muualta. Stenbergin yhtiö aloitti kotimaisten venemoottoreiden tuotannon pian tämän jälkeen, ja 1902 oli sarjavalmistuksessa jo yhden sylinterin 4 hv bensiinimoottori, jota asennettiin 21  jalan veneeseen. Yksittäisiä koemoottoreita oli Suomessa valmistettu jo aikaisemminkin. Sitä ennen moottorit ostettiin Euroopasta ja USA:sta. Moottoreiden merkit kuulostavat nyt eksoottisilta: Lozier, Hornsby-Akroid, De Dion Boutoin, jota ilmoituksen mukaan "myydään takauksella", Henschell, Fay-BowenSeitz, Palmer. Näihin voi tutustua moottorimuseoissa. 

Vasen kuva on otettu Pitkältäsillalta itään. Puinen rakennus on Stenbergin veistämö ja telakka. Sen takana vasemmalla Hakaniemen puolella ovat Stenbergin konetehtaat. Rannassa on moottoriveneitä, jotka ovat Stenbergin valmistamia tai tilattu joltain Helsingin veistämöltä. Oikeassa laidassa näkyy Siltavuorenrannan laiturista osa. Oikeanpuoleinen kuva on otettu  1913 Siltavuorenrannasta. Oikealla ovat verstaat, keskellä vaalea konttorirakennus ja vasemmalla veneveistämö ja telakka. Laiturissa veneitä ilmeisesti odottamassa varustelua. Kuva: Eric Sundström, Helsingin kaupunginmuseo, FINNA.

J.D. Stenberg & Söner Ab sijaitsi Hakaniemenranta 3:ssa. Signe Branderin kuvassa näkyy vasemmassa laidassa konttorirakennus, sitten varastoalue, jonka aidassa on edelleen firman nimi, sen jälkeen veneiden ja laivojen vetotelakka ja tehdaslaitokset valkoisessa rakennuksessa.

Tiloissa oli ilmeisesti vastaavaa toimintaa firman lopetettua 1906.

Konetehdas Sampo Oy

J.D. Stenberg & Söner tehtaan tiloihin Hakaniemen torin rantaan tuli  1912 uusi tehdas, Oy Konetehdas Sampo Ab. Se valmisti veneiden moottoreita ja myös veneitä. Moottorit ja veneet myytiin Sampo-nimisinä. Firma oli pitkäikäinen - se lopetettiin vasta 1980, mutta sen toiminnasta ei ole löytynyt tietoja