SÄRKKÄ --- MERENKÄVIJÄT ry

Kaivopuiston edustan Särkkä, tai Särkänlinna tai Långören, on   Helsinkiä suojanneen Suomenlinnan linnoitusketjun osa. Sotatoimiin linnakkeet pääsivät Itämaisen sodan, sen Oolannin sodan, aikana 1855. Ranskan ja Englannin laivasto pommitti Särkkää  ja hetken sillä liehui Ranskan lippukin, kerrotaan

Sen jälkeen saarta ei pitkään aikaan ahdisteltu sotatoimilla, ja se alkoi rapistua. Kun Merenkävijät ry perustettiin 1922, alettiin etsiä omaa satamaa ja tukikohtaa kaupungista. Tietoon tuli, että saaren huono kunto huolestutti omistajaa eli valtiota, ja pursiseura tarjoutui vuokraamaan saaren linnoituksineen hoitovelvollisuutta vastaan. Merenkävijät perustettiin syksyllä 1922 ja jo seuraavana vuonna yhdistyksellä oli oma tukikohta Helsingin edustalla. Valtioneuvosto päätti antaa Särkän Merenkävijöiden huostaan 50 vuodeksi, ja vuokra-aikaa on jatkettu. Syntyi hyödyllinen symbioosi - historiallisesti arvokas miljöö on suojattu ja Merenkävijät sai kotisataman.

Valtioneuvoston päätöksestä otteita : "Saaren käyttöoikeus luovutetaan Merenkävijöille 50 vuoden ajaksi ilman maksua ja vuokratta.

-----------

Seuralle on tuleva saaren ja sen linnakkeiden silmälläpito ja siistiminen, kun sen sijaan suurempia kustannuksia kysyväin seinämuurien korjausten ym. sellaisten töidden kustantaminen, jotka tarkoittavat linnan ylläpitämistä muinaismuistona, jää edelleen valtion huoleksi.

Saaren historiallista luonnetta ei saa muuttaa."

-----------

OIKEAAN AIKAAN OIKEASSA PAIKASSA

Merenkävijät oli liikkeellä oikeaan aikaan, ja niinpä seuralla on ainutlaatuinen kotipaikka, jonka veroista tuskin millään muulla maailman pursiseuralla on. Merenkävijät vastaa saaren yleisesti siisteydestä ja kunnosta, mutta muuten se on Suomenlinnan hoitokunnan vastuulla. Saarelle on investoitu paljon - laitureita ja telakointijärjestelmiä on rakennettu ja linnoituksia kunnostettu. Särkän ravintola on kuuluisa sekä ruuastaan että miljööstä. Valtioneuvoston alkuperäisessä vuokrausluvassa on erityisesti mainittu, että yleisöllä tulee olla pääsy saarelle. Telakointialue on kuitenkin työmaana tavallaan suljettu onnettomuuksien estämiseksi.

PERINTEINEN TELAKKA

Särkän telakka on rakennettu pian toiminnan alettua ja telakointivaja valmistui 1928. Sama alkuperäinen rakennus  on edelleen käytössä. Telakka on perinteinen vetotelakka, joskin veneet nyt nostetaan laiturin nosturilla  pukeille. Ne vedetään vinssillä ylös ja siirretään sivuttain paikalleen parruja pitkin. Jykevät parrut on nyt päällystetty liukkailla komposiittilankuilla, eikä parruja enää tarvitse rasvata kitkan vähentämiseksi. 

Telakalle mahtuu useita kymmeniä veneitä, osa suojaan vajaan, osa sen edustalle. Särkällä ei ole veistetty uusia veneitä, mutta niitä kunnostetaan ja korjataan edelleen.

Merenkävijöillä oli 1964-1968 vuokralla Susisaaren telakka Suomenlinnassa, joka nyt on ollut Keijo Saarisen hallussa pitkään. Saarinen tuli Suomenlinnaan Merenkävijöiden jälkeen 1968. 

Osa Merenkävijöiden veneistä on poijuissa saaren edustalla, ja veneelle pääsy edellyttää kahta merimatkaa: ensin yhteysaluksella saarelle ja sitten jollalla veneellä. Särkän miljöö ja ainutlaatuisuus kuitenkin kompensoivat tavaroiden kuljetuksen vaivan, sanovat saarelaiset.

Saaren rakenteet ovat säilyneet hyvin. Tammikuussa 1944 Särkkää pommitettiin ja mm venevajaan putosi kaksi pommia, mutta ne jäivät suutareiksi.