HANAHOLMENS BÅTBYGGERI

Emil Wegelius - ensimmäinen venesuunnittelija

Nykyisen Sörnäisten Hanasaaren voimalan alle jäi merta täytettäessä pieni Hanasaari. Saarella oli 1800-luvun lopulla kaksi veneveistämöä. Hanaholmens Båtbyggeri-nimisen veistämön suunnittelijana ja työnjohtajana oli Emil Wegelius. Wegelius aloitti 1885 työt myös Blekholmenin veistämöllä työnjohtajana ja suunnittelijana. Hän oli ensimmäisiä moderneja veneiden suunnittelijoita Suomessa - itseoppinut, mutta hän seurasi tarkoin kehitystä Euroopassa ja Amerikassa. Wegeliuksesta on sanottu, että hänen ansiostaan veneiden suunnittelu Suomessa nousi nopeasti kansainväliselle tasolle.

Nekrologiassa 1903 Frisk Bris kirjoitti: " Efter slutad skolgång var det meningen, att han skulle egna sig åt tjänstemannabanan inom landsstaten. Men hans fallenhet och håg drefvo honom över till sjölifvet. Inom kort hade han funnit sin levnadsbana: båtkonstruktörens och båtbyggarens. På detta opröfvade område blef han banbrytare. Sannolikt är också, att Emil Wegelius gjorde sig bättre, lutad öfver ritbrädet med ritstiftet i handen än med pennan öfver protokollen och landskontorets digra folianter. Han med sin friluftsnatur var ej skapad för tjänsterummets instängda luft. "

Wegelius rakensi 1877 ensimmäisen veneensä Helsingissä nykyisen Lönnrotinkadun loppupäässä (Andreegatan alunperin) - vene sai nimekseen Ägir. Hän voitti veneellä monta kilpailua ja sai nimeä taitavana purjehtijana ja veneen rakentajana. Seuraavat veneet, Haikko, Wellamo ja muut,  hän rakensi Munkkisaaressa. Sieltä hän muutti Hanasaarelle, missä kauppaneuvos Lindroos oli aikaisemmin rakennuttanut laivoja. Nicolas Sinebrychoff oli 1880-luvun alussa perustanut Blekholmenille telakan ja veistämön, joka 1885 siirtyi Anton von Alftanin haltuun.  Wegelius palkattiin uuteen veistämöön suunnittelijaksi ja tekniseksi johtajaksi.

Wegelius suunnitteli noin 100 erilaista alusta kanooteista rahtia kuljettaviin kaljaaseihin. Kirjassaan Finlands segeljakter Pekka Barck esittää useiden Wegeliuksen veneiden piirustuksia ja kuvia. Vanhimmissa näkyy selvästi englantilaisten Fifen ja Watsonin vaikutus, mutta uudemmat ovat modernimpia ja omaperäisiä. Wegeliuksen suunnittelemista veneistä on komeita kuvia NJK:n ja HSS:n juhlakirjoissa. Ilmeisesti yksikään hänen piirtämistään veneistä ei enää purjehdi.

1902 Wegelius ja Helsingfors Segelsällskap perustivat yhtiön, joka rakensi veistämöhallin Liuskasaarelle ja siellä aloitettiin veneiden veisto.  

Haneholmen - Hanaholmen

Kartassa vuodelta 1876 saari on nimeltään Haneholmen, joka voitaisiin kääntää Urossaareksi. Oikeastaan se on voinut tarkoittaa Kukkosaarta, sillä naapurina oli pieni Hönan: Kana ja Kukko rinnakkain. 1909 kartassa Haneholmen oli muuttunut Hanaholmaksi ja siitä myöhemmin Hanasaareksi. 

1876 kartassa saarella on neljä taloa ja kaksi laituria. Onko toinen - tai molemmat - talot ison länteen pistävän laiturin kohdalla veistämön rakennuksia ?

Kartassa 190o näkyy suurin piirtein samat neljä rakennusta, mutta 1909 karttaan on ilmestynyt pitkä rannan suuntainen rakennus, teitä ja useita rakennuksia.

Niissä oli Asfalttiliike Aleks. Pelanderin kattohuopatehtaan tiloja. Tehdas perustettiin 1896 ja se jatkoi toimintaansa vuoteen 1924. Pitkä rakennus oli Pelanderin tehdas. Hanaholman rakennukset näkyvät hyvin Signe Branderin 1911 ottamassa kuvassa. Saarella oli iso laituri, jonka kautta raaka-aineita tuotiin ja valmiita tuotteita vietiin.

Oskar Kleineh'in taulussa katselukulma on kohti pohjois-koillista. Kaupunginmuseon kuvaselityksessä oletetaan, että taulu on maalattu Pannukakun saarella. Saarella näkyvät punaiset talot ovat myös 1909 kartassa. Branderin kuvassa talot ovat valkoisia. Taulun oikeassa laidassa on ilmeisesti Sumparnin ranta ja laivat  taustalla ovat Sörnäisten satamassa. Laituri on samalla paikalla kuin kartoissa ja saaren keskellä on talo.

Hanasaaren ajankulku

Hanasaaren pitkät perinteet

Finlands Allmänna Tidningen kirjoitti 15.7.1857   "Skeppet Johannes"     

       Toissapäiväksi oli kauppaneuvos J.H. Lindroos kutsunut kaupungista vieraita, joiden joukossa oli ilo  nähdä mm Hänen Korkeutensa Kenraalikuvernööri (kreivi F.V. von Berg)  ja ministerivaltiosihteeri, seuraamaan Johannes-nimisen laivan vesillelaskua. Kello  1/2 7 illalla poistettiin tuet  ja komea laiva lipui majesteetillisesti mereen hurraahuutojen ja Suomen laivaston soittokunnan esittämän torvimusiikin saattamana mereen.

Johannes oli parkkilaiva, rakennettu huolella valitusta honkapuusta kuparinauloin. Syväys oli 16 jalkaa, koko pituus 136 jalkaa ja leveys 33 jalkaa. Kantavuus oli noin 270 lästiä eli noin 800 tonnia. Laivan suunnitteli H. Jacobsen ja sen rakensi mestari Lars Larsson. Komentajaksi oli valittu kofferttikapteeni A. Leander.

Hanasaaren naapurissa Nihtisaarella rakennettiin myös laivoja samaan aikaan. Yksi laiva oli valmistumassa kauppaneuvos Gadd' ille ja priki kauppias Stolpe'lle

Hanasaaren omistajat vaihtuvat

Kauppaneuvos Lindroos omisti saaren ja ilmeisesti myös telakan. Sanomalehti Folkwännen kirjoittaa 23.8.1882:  

          Hanaholmen, den lilla, handl. Lindroos arfvingar tillhöriga holmen i Norra hamn, har … för 9000          mark inköpts af studenten baron Wallen, hwilken upplåtit å densamma plats för båtskjul åt  nyländska jaktklubben. I närmaste framtiden torde den kände båtkonstruktören och seglaren, herr Emil Wegelius här komma att upprätta en egen båtslip jämte warf för utförande af de många beställningar han fått mottaga.

Wegeliuksen ura alkoi tästä ja NJK sai telakointipaikat veneilleen. Wegelius oli sekä johtaja että suunnittelija. 1885 hän siirtyi myös Blekholmenin telakan palvelukseen.

_________________________________________________________________________________

Tidningen Helsingfors no 205  5.9.1882  "Nytt båtvarf"

          På den af stud. baron Wallen inköpta Hanaholmen i stadens grannskap kommer at i närmaste framtid inrättas ett warf för byggande af båtar och lustjakter. Warfvet skall anläggas af de om segelsporten i wårt land högt förtjänte Hrr. E. Wegelius och handl. E. Lindblad, hwardera kända som skickliga konstruktörer och båtförare. Utom warfwet skall dessutom på samma holme anläggas skjul för uppläggande af farkoster öfwer wintera, en åtgärd som av hrr båtägare kommer att mottagas med verklig tacksamhet.

Hanaholmens båtbyggeri

Folkwännen kirjoittaa 25.4 1891 uudesta veistämöstä

     Hanaholmens båtbyggeri on uuden firman nimi, joka keväällä perustettiin Pohjoissataman pienelle saarelle. Yritys ei kuitenkaan ole uusi, sillä vastaava aloitti toimintansa 10 vuotta sitten ja yrityksen johtaja on sama, venesuunnittelija Emil Vegelius.

     Herra Vegelius on luopunut vastaavasta tehtävästä Blekholemin telakalla. Hanasaarella tullaan tulevana kesänä rakentamaan suurempi venevaja Nyländska Jaktklubben' in kustannuksella. Nya Pressen'in mukaan tarkoitus on, että Hanasaaren veneveistämön omistaa yhtiö, joka kiinnittää Emil Vegeliuksen tekniseksi johtajaksi. 

Mielenkiintoinen seikka on, että Nicolas Sinebrychoff sijoitti Hanasaaren veistämöön varoja 1880-luvun alussa ja hänen toimestaan perustettiin Blekholmenille telakka ja veistämö.  Anton von Alftan hankki telakan omistukseensa 1885 ja suurensi sitä.  Wegeliuksen rooli Hanasaaren ja Blekholmenin  veistämöissä oli merkittävä - hän oli sekä tekninen johtaja että suunnittelija. Veneiden kehityksen kannalta oli onni, että hänet kiinnitettiin nimenomaan suunnittelijaksi.

Hanasaari myytiin   

Suomettaressa oli lyhyt uutinen 8.1.1898  

Pohjoissatamassa sijaitseva Hanaholmen nimisen saaren on vapaaherra A. Walleen myynyt hra A. Pelanderille.

Veneiden rakentamiseen ja telakointiin Hanasaarella tuli ilmeisesti 26 vuoden mittainen tauko.

Björn Janzonin Hanaholmen Båtvarv

Syksyllä 2016 sain yllättäen lisätietoja Janzonin veistämöstä Hanasaarella. Ruotsissa asuva Kaj Janzon  kertoi, että veistämöä ja telakkaa piti hänen isoisänsä Björn Janzon. Tiedossa ei ole koska Björn Janzon aloitti Hanasaarella, mutta hän lopetti veistämönsä huhtikuussa 1946.

Kaj Janzon lähetti muutamia veistämöön liittyviä kuvia. Yhdessä on purjevene Hanasaaren huvilan rannassa. Björn Janzon oli HSK:n jäsen, ja klubin veneluetteloista löytyy tiedot Janzonin Lilly-nimisestä veneestä. Se oli Uudenkaupungin veneveistämön vuonna 1911 rakentama ja H. Gripenbergin suunnittelema, todennäköisesti särklass 30 m2 vene. Se voi olla oheisen kuvan vene, mitat ja malli sopivat. Vene tuli HSK:lle 1931 ja sijoitettiin ikäluokka E:n. Veneen pituus oli 8,95 m ja purjeala 28,29 m2.

Torsten "Totti" Janzon oli Kaj Janzonin setä - hän oli tunnettu meriseikkailuistaan. Totti Janzon liikkui Itämeren alueella ja ulkopuolellakin pienillä soutuveneillä, ei tosin soutamalla vaan huopaamalla. Janzon oli SPS:n jäsen ja seuran historiikeistä löytyy kirjoituksia Totti Janzonista.  

Pietilän Veneveistämö ja Maneliuksen Veistämö

Kesällä otti yhteyttä Matti Pietilä Helsingistä, ja kertoi, että hänellä on tietoja ja kuvia Hanasaaresta. Tapasin Pietilän syksyllä 2016 ja Hanasaaren historia täsmentyi.

Matti Pietilän isoisän veli Viktor J. Pietilä sekä toinen veli pitivät yhdessä veneveistämöä ja moottori- ja jahtitelakkaa Viipurissa pitkään 1900-luvun alusta lähtien. Vuonna 1939 Pietilän isoisä Jakob Edvard Pietilä,  ja isä Eino Edvard Pietilä siirtyivät Helsinkiin ja perustivat veneveistämön ja telakan Hanasaarelle. Saarella oli tuohon aikaan  Björn Janzonin telakka ja veistämö - hän lopetti keväällä 1946.

Pietilät rakensivat veistämö- ja asuinrakennuksen saaren lounaiskulmaan, missä heillä oli telakointikenttä ja laiturit. Pietilän veneveistämö toimi saarella siihen saakka kunnes voimala- ja satamatyömaa peitti saaren alleen 1956-1957.

Ilmeisesti pian Janzonin jälkeen saarelle tuli Runo Manelius. Hänen telakkansa oli saaren pohjoisosassa vanhassa Pelanderin isossa hallissa. Hallin itäpuolelle kentälle telakoitiin myös veneitä. Hallissa pääasiassa säilytettiin veneitä talven ajan - siinä ei varsinaisesti veistetty uusia veneitä. Sitä varten Maneliuksella oli vanhan huvilan itäpuolella veistämö. Tämä oli se halli, jossa esimerkiksi Eino Antinoja rakensi veneensä. Manelius lopetti samaan aikaan kuin Pietilä.

Näiden lisäksi saaren kaakkoisrannalla Maneliuksen ja Pietilän alueiden välissä oli kolmas telakkayritys, joka telakoi veneitä talveksi avokentälle.

Pietilän veistämö oli varsin suuri. Alakerta oli veistämönä ja varastoina, toisessa kerroksessa oli konttori ym tilat ja kolmannessa kerroksessa asunto.

Eino Pietilä teki jonkin aikaa Hanasaaren jälkeen töitä Suomalaisen Pursiseuran (SPS) telakalla Nihtisaarella, mutta sekin saari jäi voimalan alle.

Runo Manelius lopetti 1956 ja muutti syksyllä ensin Herttoniemeen ja sieltä Käpylään. Hänellä ei ollut veistämöä Pienellä Pässisaarella niin kuin jotkut tiedot antoivat ymmärtää.

Kuinka paljon saarella rakennettiin veneitä sodan jälkeen ? Lukuja ei ole käytettävissä mutta joitain tietoja kuitenkin veneistä on. Antinoja veisti Maneliuksen veistämöllä kolme venettä ja Aatos Poikolainen rakensi ainakin vesibusseja 1950-luvulla.

Pietilän Veneveistämö rakensi 1948  Jac. Iversenin piirtämän ketsin ja sen jälkeen ison moottorialuksen. Ketsi sai nimekseen Merilokki, ja Pietilän perhe käytti venettä muutamia vuosia. Vene myytiin Turkuun meripartiolaisille ja sai myöhemmin nimekseen Calypso. Ketsi kunnostettiin täysin Kuopiossa ammattiveistäjien työnä. Calypso oli syksyllä 2016 Naantalissa ja myytävänä.

Merilintu-niminen moottorialus valmistui talvella 1948-1949 ja sillä Pietilät ajoivat reittiliikennettä mm Suomenlinnaan ja Helsingin edustan saariin.  

Viipurilaisen Viktor J. Pietilän veistämön veneistä ei ole tarkempia tietoja, mutta 1924 Viktor Pietilä rakensi 22 m2:n saaristoristeilijä (22 m2) Carmelan, joka ilmeisesti on vielä olemassa Länsi-Suomessa.

Eino Antinoja rakensi ensimmäisen veneensä Hanasaarella Maneliuksen veistämössä - se valmistui 1947. Tämä vene, nimeltään Tuuli, oli muunnettu Helsingör-jolla. Tuulen ja Antinojan muiden veneiden rakentamisesta on oivat kertomukset Ilpo Kauhasen kirjassa Antinojasta (katso lähdeluetteloa). Kaksi seuraavaa venettä, Merituulen (1955) ja moottoriveneen Christoffer H. Ericssonille (1956 ?),   hän rakensi myös Hanasaarella Maneliuksen veistämössä.

1950-luvulla on Aatos Poikolainen tiettävästi rakentanut Hanasaarella pienempiä vesibusseja, jotka ajoivat Pitkänsillanrannasta Lammasaareen.

Kuvat: ellei muuta mainita ovat kuvat Matti Pietilän kokoelmista.

Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyi kaksi kuvaa Hanasaarelta, otettu 1955. Kuvat ovat Pietilän telakalta saaren etelä-kaakkoisrannalta. Merta on jo täytetty Hanasaareen saakka. Voimalaitoksen rakentaminen alkoi 1957 ja se otettiin käyttöön 1960. Viimeinen toimintavuosi Hanasaaren telakalla oli ilmeisesti 1956.