GRUNDET - NAHKAHOUSUT LAUTTASAARESSA
Degermans Båtvarv
Vuonna 1929 Edvard ja Edvin Degerman vuokrasivat Tallbergien suvulta Lauttasaaren länsipuolella olevat pienet Grundet-saaret ja perustivat niille venetelakan. Edvard Degerman oli ollut töissä Mustikkamaan telakalla ja myös Ourit-saarten ja Stora Bässen-saaren veneveistämöillä.
Lauttasaaren eteläkärjessä oli Venäjän armeijan rakentamia rakennuksia ja ne myytiin huutokaupalla. Degermanit ostivat yhden tykkiparakin, se purettiin ja kuljetettiin jäitä pitkin saarille. Nykyisen veneveistämön keskimmäinen rakennus, joka on verstaana, on tämä alkuperäinen tykkiparakki.
Veneet rakennettiin aluksi täysin käsitöinä – sähkö saatiin 1938 tai 1939. Puut veneisiin haettiin Espoon metsistä, kaadettiin talvella ja sahattiin Espoossa Lindholmin sahalla.
Telakka aloitti soutuveneistä ja avonaisista moottoriveneistä. Paljon tehtiin veneitä Lauttasaaren kalastajille. He työskentelivät aika ajoin myös telakalla.
Ab Degermans Slip Oy
Vuonna 1947 Telva Oy osti puolet Degermanin telakasta. Telva Oy oli perustettu 1936 ja sodan jälkeen yhtiö aloitti oman venetuotannon. Degermanin telakka valmisti Telvalle tilaustyönä erilaisia moottoriveneitä. Degermanin telakalla valmistettiin veneitä myös USA:n vientiin. Telakka teki vain moottoriveneitä. Vuonna 1956 Telva osti loputkin Degermanin telakasta.
Telva oli 1948 vuokrannut Blekholmenilta telakka- ja korjaushallit, joihin oma moottorihuolto ja puuverstas sijoitettiin. Blekholmalla myös edelleen telakoitiin suuriakin purjeveneitä ja moottoriveneitä. Telva Oy:n 50-vuotishistoriikki kertoo, että "moottoriveneitä otettiin toki edelleen talvisäilytykseen Nahkahousut saarelle, mutta tämä tapahtui vasta sen jälkeen kun moottorit oli poistettu Valkosaaressa. Veneet hinattiin sitten pitkässä letkassa Nahkahousut saarelle Lauttasaaren länsipuolelle "
Blekholman vuokraus päätttyi 1960, jonka jälkeen Telvan toiminnat siirtyivät kokonaan Lauttasaareen.
Nahkahousut ?
Saarten nimi oli aluksi vain Grundet, sitten Byxknappen (housun nappi), sitten Skinnbyxan eli Nahkahousut. Eräs teoria nimen syntymiselle on, että telakan omistajat kulkivat villahousuissa, joiden päällä oli vedetty nahkaiset housut. Saattaa olla, että Lauttasaaren kalastajat kutsuivat aluksi miehiä skinnbyxoiksi – siellä ne skinnbyxat menee - ja se laajeni tarkoittamaan myös saarta.
Ab Telva Oy:n veneistä
Firma perustettiin 1936 perämoottoreiden markkinointia varten, mutta toiminta laajeni nopeasti. Veneet ja moottorit olivat kuitenkin keskeistä toiminta-aluetta. Telva löysi sopivan markkinaraon - yritys teetätti veneitä veistämöillä ja varusti ne ostamillaan moottoreilla.
Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta eikä tuonti onnistunut ilman lisenssejä ja vastakauppoja. Veneiden moottoreiden tuonti oli mahdollista vain, kun valuuttaa saatiin viemällä tavaraa hankintamaahan. Tässä Telva onnistui hyvin - suomalaisia veneitä vietiin USA:n ja vastavuoroisesti tuotiin perämoottoreita. Samaa menetelmää käytti Vator Oy, Maritim Oy ja monet muut suomalaiset yritykset.
Telvan venevalikoima oli laaja. Eri suunnittelijoiden piirtämiä veneitä tilattiin veistämöiltä ja niitä myytiin Telvan malleina. Muutkin firmat teettivät samoilla firmoilla samantapaisia veneitä. Esimerkkinä voi mainita erään moottoriveneen, jota rakennettiin samoilla piirustuksilla tietyllä veistämöllä Telvan, Maritimin ja Bensowin tilauksina.
Joissain tapauksissa on vaikea selvittää, millä veistämöllä tietty vene on tehty. Telvan ja Maritimin markkinoimat veneet, vaikka ne on tehty eri veistämöillä, ovat hyvin samannäköisiä ja tarvitaan asiantuntija erottamaan ne toisistaan.
Telvalla oli kuitenkin se etu, että firma omisti oman veistämön. Telva osti ensin puolet Degermanin veistämöstä Nahkahousut-saarella ja lopulta 1956 sen kokonaan. Yhteistoiminnassa Degermanin veistämön kanssa Telva rakennutti paljon erilaisia veneitä.
Kuinka paljon Grundetilla eli Nahkahousuilla rakennettiin veneitä ? Tarkkaa lukua ei ole käytettävissä, mutta määrä lienee monia satoja. Tässä joitain Grundetilla ja muilla veistämöillä rakennettuja veneitä.
Veneveistämö Tiira Kommandiittiyhtiö
Veneveistäjä Juha Tiira jatkaa saarella puuveneiden korjaamista, kunnostamista ja telakointia. Verstas ja venehallit ovat samat, joissa Degermanin veistämö sijaitsi. Saari ja telakan rakennukset ovat Helsingin kaupungin omistuksessa, ja miljöön arvo on tunnustettu.
Telakka on vetotelakka - veneet vedetään vinssillä kiskoilla kulkevan vaunun avulla halliin ja siirretään vinsillä sivuttain parruja pitkin paikalleen. Samanlainen on Helsingissä Suomenlinnassa Saarisen telakalla sekä Särkällä Merenkävijöiden telakalla.
Tiiran aikana saarella on kunnostettu monta venettä, mm hieno Petttersson-vene, joka on telakoitu talveksi 2015-2016 vajaan. Veistämöllä on myös rakennettu muutamia pienempiä veneitä ja kaksi ns kalastajamallista "fiskaria", toinen hytillisenä, toinen avonaisena. Ne piirsi Edvin Degerman 1952 ja Juha Tiira yhdessä Eero Vilmin kanssa veisti ne 2005. Ajohytillinen vene on nyt syksyllä 2015 telakoituna vajaan.
Suurin työ tulevana talvena on Helsingin kaupungin omistaman Bengtsår-nimisen vesibussin täydellinen kunnostaminen.
