BLEKHOLMENS BÅTVARF YM

Blekholmarna, suomeksi Valkosaaret, on kolmen saaren ryhmä Kaivopuiston ja Katajanokan välissä. Eteläisin saari on Klippan tai Luoto tai Södra Blekholmen. Pohjoinen saari on Norra Blekholmen tai vain Blekholmen. Sen länsipuolella on Blekholmsgrundet, Valkosaaren kari.

Helsingin linnoituskartoissa, joista ensimmäinen on piirretty 1743 ja jonka uudistettu painos vuodelta 1763 on tässä nähtävänä, saarille on merkitty Werf, telakka. Saarten välillä on sillat.  Kaivopuiston kallioille on sijoitettu Ulrikasborgs-linnake. Nämä suunnitelmat liittyvät Helsingin puolustamiseen ja Suomenlinnan linnoittamiseen. 

Blekholmenilla oli telakka 1800-luvun alussa -  1803 aloitti Helsingin raatimiehen leski Eva Bockström saarella laivatelakan. Epäselvää on kummalla Blekholmenin saarella veistämö oli.  1840-luvulla saarilla oli kolerakaranteeniasema ja Krimin sodan aikana sotilassairaala.

Vuonna 1876 on saarilla jo useita suurehkoja rakennuksia, myös Blekholmensgrundetillakin. Se näkyy myöhemmissä kuvissa.

Ulrikasborgs telakka ja veistämö sijaitsi mantereella nykyisen Olympiaterminaalin paikalla. Tältä telakalta valmistui 1863 jahti Flora, joka osallistui kilpapurjehduksiin. 

Södra Blekholmen, Klippan

Kartassa 1836 on Klippanille merkitty Skepps-Varf, laivatelakka. Se on ilmeisesti sama, joka näkyy kartoissa ja kuvissa hieman myöhemmin.

Litografiassa vuodelta 1845, jonka 1863 uudistetusta painoksesta alempana on kuvia,  on Klippanille kuvattu veistämö. Slipillä on valmisteilla keskikokoinen alus, rannassa on kaksi hallia ja ylhäällä nykyisen ravintolan paikalla kaksi taloa.

 Veistämön  omisti 1860-luvulla kapteeni Frans Brenner. Yhden veistäjän nimikin tiedetään: 1863 laskettiin vesille F. Bergströmin rakentama alus.

Tämä veistämö rakensi useita purjealuksia, mm vuonna 1874 loggertti Louhen. Ruotsalainen meriupseeri Carl Hallberg kopioi ja pienensi America'n piirustuksia, mutta konstruktio  epäonnistui. Louhi joutui Emil Wegeliukselle, joka paransi venettä ja suunnitteli uuden rikin. Adele nimisenä vene oli pitkään Suomen nopeimpia purjealuksia. 

_______________________________________________________________________________

Neljä ensimmäistä kuvaa ovat litografioita 1860- ja 1870-luvuilta, muut ovat valokuvia hieman myöhemmältä ajalta. Valokuva, jossa on kaksimastoinen laiva perä kiinnitettynä Klippanin laituriin, on 1870-luvulta. Kuvista saa käsityksen saarista ennen von Alftanin rakennuttamia suuria veistämöhalleja - ne valmistuivat 1885. 

_______________________________________________________________________________

Eugen Hoffers  -  panoraama saarista  1872

Eugen Hoffers otti 1872 kolme kuvaa Kaivopuiston Kalliolinnan tornista. Tämä kuva on saatu yhdistämällä nämä kolme Hoffers'in kuvaa.

Oikeanpuoleinen korkea saari on Södra Blekholm, Klippan tai Luoto. Saaren laella on kaksi taloa, rannassa kaksi isoa venevajaa. Niiden välissä näkyy isompien alusten rakentamiseen sopiva telakka. Tämä on ilmeisesti sama, jolla Hårdhin kuvassa 1860-luvulta nähdään rakenteilla oleva alus. Saaren pohjoisrannalla on iso laituri ja sen oikealla puolella on ainakin kaksi veneiden rakentamistelakkaa. Rakennelmat vastaavat hyvin muissa kuvissa, etenkin litografioissa esitettyjä rakennuksia.

Taaempana on Norra Blekholmen, jolla näkyy sekalaisia rakennelmia. 

Vasemmalla etualalla on Blekholmsgrundet, Valkosaarten kari. Saarella on venehalli ja laituri. Tällä saarella sijaitsee nyt NJK:n klubirakennus.

Kolmen kuvan sarjasta kaksi oikeanpuoleista ovat Hgin kaupunginmuseon kokoelmissa, ja ne löytyvät FINNA'sta. Kolmannen kuvan Hoffers on ottanut Blekholmsgrundetista, ja se on tämän panoraaman vasemmassa laidassa. Sitä ei löydy FINNA'sta, mutta se on julkaistu kirjassa "Nyländska Jaktklubben 1861-1961", Tor Smedslund, Helsinki 1961. 

NJK:n kirjassa kuvaa on rajattu niin, että se esittää vain tätä saarta. 

_________________________________________________________________________________

Norra Blekholmen 

Blekholmenille perustettiin 1880-luvun alussa veistämö ja telakka, jonka taustahahmona oli Nicolas Sinebrychoff.  1885 ne siirtyivät  paroni Anton Reinhold von Alftan'in haltuun. Hän omisti tämän Blekholmens Båthvarf'in kahdeksan vuotta. 

1893 perustettiin uusi Blekholmens Varf, joka otti haltuunsa von Alftanin veistämön rakennukset ja vuokraoikeudet. Vuonna 1906 telakka siirtyi Ab Helsingfors Båtvarf Ab:lle, joka teki konkurssin 1910.

Monissa kuvissa näkyvät valtavan isot vajat ovat von Alftanin alkuperäisen veistämön rakennuksia, jotka suurennettiin kuvissa näkyviin mittoihin 1889.

Emil Suortti perusti saarelle veistämön 1911. Halli sijaitsi von Alftanin veistämön vieressä

Finska Yachtförmedlingsbyrån osti Alftanin hallit ilmeisesti pian perustamisensa (1912) jälkeen. Firma muutti nimensä 1918 Oy Maritim Ab:ksi. Hallit ja niiden mukana suuri joukko veneitä paloivat helatorstaina  1924.

1931 saaren pohjoisrannalla aloitti erillisessä verstaassa myös Helsingin Vene- ja Moottoripaja Oy, jonka pääpaikka oli Mustikkamaalla Silversundsvarvet. Moottoritehdas Wickströmillä oli myös verstas saarella. Se sijaitsi Emil Suortin veistämön vieressä, sen pohjoispuolella.

 1932 alkaen saarella toimi Ivar Eklundin omistama Blekholmens Varv, joka lopetti 1948. Sen jälkeen Telva Oy vuokrasi hallit ja siirsi puutyöt ja moottoreiden huollot Blekholmenille. Telva Oy siirtyi 1960 kokonaan Lauttasaareen.

Blekholmenin veistämöt - eri nimisenä ja eri omistajilla - rakensivat vuosien mittaan paljon purje- ja moottoriveneitä. Muiden muassa Gunnar L. Stenbäck kiinnitettiin 1907 veistämön teknilliseksi johtajaksi ja suunnittelijaksi. Blekholmenin veistämöt olivat aikanaan suurimpia maassamme, lähes Turun Veneveistämön kokoa sekä tuotannoltaan että liikevaihdoltaan. 

Saarella oli suurimmillaan ainakin seuraavat firmat: eteläisimpänä Blekholmens båtvarv (eri nimisinä), Suortin veistämö, Wickströmin moottorikorjaamo ja Silversundsvarvetin Vene ja Moottoripaja.

__________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

Blekholman veneveistämöillä on ollut nousuja ja laskuja. Frisk Bris kirjoitti 1910 :   "Ne ajat ovat ohi, jolloin Blekholmens varf oli yksi parhaimmista mitä tulee laatuun ja määrään. Nyt on vain talvisäilytystä. Syitä voi vain arvella. Rakenteilla on  kuitenkin 4 kalastusvenettä ja kaksi pienempää venettä."   Uusi  nousu tuli kuitenkin melko pian.

_____________________________________________________________________________

Toukokuussa 1914 Frisk Bris kirjoittaa (soveltaen suomennettuna)

Blekholman veistämöllä on talvisäilytyksessä 104 venettä. Lukuisten pienempien veneiden joukossa  voi sisällä hallissa nähdä mm Gustav Estlanderin Singoalla'n (hänen ensimmäinen pikapurjehtijansa) ja kaksitoistikko Ierne'n ja Mylnen kahdeksikko Edit'in. Hallien ulkopuolella on talvisäilytyksessä kommodorialus Heatherbell, jonka runkolaudoitusta on korjattu.

_______________________________________________________________________________

Max Oertz Blekholmalla 

Mielenkiintoinen detalji Blekholman historiassa on, että Saksan menestyksekkäin veneiden ja laivojen suunnittelija ja rakentaja, Max Oertz, työskenteli saarelle. Hän opiskeli Berliinin Teknillisessä Yliopistossa laivanrakennusta, ja valmistuttuaan  aloitti työt Lürssen-Werft'illä Vegesackissa. Hän tutustui Pietarin saksalaiseen venesuunnittelijaan W.A. Stahl'iin, jonka työskenteli myös Blekholmenilla. Stahl järjesti nuorelle Oertzille työpaikan Blekholman veistämöllä "als stelle eines technischen Leiters". Oertz tuli Blekholmalle 1892,  mutta siirtyi vuoden kuluttua Pietariin G. W. Esch'in veistämölle. Oertz palasi takaisin Berliiniin 1894 ja sen jälkeen hänen uransa nousi rakettina korkeuksiin. (Lähde: FKY).

NJK:n vuosikirjassa 1894 ja juhlakirjassa 1911 on mainittu seuraavat  Oertz'in suunnittelemat veneet, jotka rakennettiin Blekholmalla:

HEILIGE BIRGITTA     1893    1,6     valööriä, tehty Nikolai Koch'ille Revaliin

SOLA                                 1893     0,6 valööriä, tehty Anton von Alftanille

MARY                                1893     1,9 valööriä   Blekholmens Varv

ANITRA                            1893     Helsingfors Båtvarf

SAPHO                              1901     Blekholmens Varv

Voitaneen olettaa, että Oertz suunnitteli ja rakennutti neljä ensimmäistä Helsingissä ollessaan. Sapho voi olla piirretty myös silloin tai myöhemmin - tästä ei ole tietoa.

Blekholman veistämörakennuksista on  muutamia ulkokuvia.  Parhaiten von Alftanin rakennuttamat hallit näkyvät Osakekirjassa vuodelta 1893. Kartassa 1876 saarella on neljä taloa ja iso laituri pohjoisrannalla. Kartassa 1909 hallit näkyvät selvästi, mutta Suortin veistämö ei vielä ole saarella. Kartassa vuodelta 1949 pohjoisimpana oleva poikittainen halli on Emil Suortin veistämö.

Kahdessa postikortissa (Ari Alhamon kokoelmat) näkyy Emil Suortin veistämö selvästi. Se sijaitsi pohjoisimpana rakennusryhmässä. Samat vajat ovat hyvin esillä kuvissa, jotka ovat Suortin veistämön omassa osassa (otsikko Blekholmens Nya Varv). Kesällä 1931, jolloin kuva on otettu, Blekholmens varv oli vielä Maritim Oy:n omistuksessa.

Tulipalo helatorstaina 1924 tuhosi rakennuskompleksin eteläisen osa, mutta  Suortin veistämö säilyi.

2015 otetuissa kuvissa näkyy Blekholmalla kolme  punaista rakennusta, jotka ovat vuoden 1924 tulipalon jälkeiseltä ajalta. Isompi halli on rakenteeltaan tyypillinen venehalli. Siinä telakoidaan talvella pienempiä veneitä.  Hallia myös vuokrataan  erilaisiin juhlatilaisuuksiin.

Viimeiset kaksi kuvaa on ilmeisesti otettu telakan mastonosturin huipusta Telva Oy:n ollessa saarella.